Hankoon! Tiia osallistui suomenruotsalaisten Atlantis2014-piirileirille.

Kuva: Tiia Tuppurainen

Heinäkuun viimeisenä lauantaina lähdin KasmirinVadelmavenettä popitellen kohti Hankoa, suuntana suomenruotsalaisten partiolaisten piirileiri Atlantis2014.  Leirin ja sen ohjelman käyttökielenä oli luonnollisesti ruotsi, joten luvassa oli viikon intensiivinen kielikylpy. Onnekseni suurin osa noin 2000 osallistujasta ja ohjaajasta osasi myös suomea, joten pelkällä ruotsilla ei tarvinnut pärjätä koko aikaa.

Rapujalkapalloa.
Kuva: Tiia Tuppurainen

Viikon aikana kiersimme eri ohjelmalaaksoissa, joihin kuului muun muassa vesi-, action- ja kilpailulaakso. Pääsimme esimerkiksi purjehtimaan kilpaa, rakentamaan ison Angry birds -radan, tekemään jäätelöä metsässä, ratkaisemaan "murhaa" ja testailemaan kiipeilyratoja. Iltaohjelmiin kerääntyi koko leiri ja viimeisenä iltana paikalla oli esiintymässä Satin Circuskin. Leirimarkkinoilla taas tarjolla oli kaikkea hieronnan, kasinon ja salaattibaarien väliltä.

Satin Circus esiintyi viimeisen illan iltaohjelmassa.
Kuva: Tiia Tuppurainen

Lisäksi samoajien ohjelmaan kuului piirin virallinen Sten Nylander -partiotaitokilpailu, joka on selvästi vaativin alueen kilpailuista ja se kesti koko yön sekä seuraavan päivän. Perinteiden mukaan karttoja oli myös muokattu ja lähtöpiste oli kokonaan kartan ulkopuolella, mikä toi reilusti lisää haastetta pitkien välimatkojen lisäksi. Vaikka yksikään vartio ei ehtinyt maaliin asti, oli kilpailu kokemuksena mielenkiintoinen.

Teksti: Tiia Tuppurainen

Samoaja

Samoajat ja vaeltajat lapissa

Kuva: Veikka Valtiala

Kesäkuun 8. päivänä yhdeksän samoajaa ja vaeltajaa lähti aamutuimaan viikon kestävälle matkalle Lappiin vaeltamaan erämaassa. Useita tunturihuippuja kiertänyt reitti alkoi Vaskojoen varrelta, ja yöpymispaikat sijaitsivat puron varrella, lammen rannalla sekä jokilaaksossa tunturin kupeessa. Neljän napapiirillä vietetyn vaelluspäivän aikana nähtiin monia ihmeitä joita Lappi kävijöilleen tarjoaa. Porolauma jäi tarkkailemaan vaellusporukkaa, kun leiri jätettiin pystyyn laaksoon, jotta useamman tunturin huiputtaminen onnistuisi helpommin ilman rinkkoja.

Kuva: Veikka Valtiala

Jo leiri itsessään oli mainitsemisen arvoinen. Telttojen edessä nousi huikea lumiseinämä tunturin rinnettä myöten, ja jokilaaksoon vesi saapui vähän matkan päässä lotisevasta vesiputouksesta. Tuntureita kiertäessä joka huipulta pystyi näkemään seuraavan määränpään sekä lähes silmänkantamattomiin joka ilmansuuntaan. Saatoimme nauttia huikaisevista maisemista useita päiviä yhteen menoon.

Kuva: Veikka Valtiala

Alueella oli myös kohtalaisesti vettä eri muodoissa, ja niitä pystyi käyttämään hyväkseen useilla tavoilla. Raikasta ja puhdasta juomavettä oli saatavilla lähestulkoon joka paikassa, lammissa pystyi peseytymään ja uimaan jos uskalsi kajota viileään veteen, ja eräänä iltana joukon kalastajat saivat taimenen suolammesta syötäväkseen. Samana iltana retkue paistoi nuotiolla lettuja pitkälle yöhön.

Kuva: Veikka Valtiala

Toki vesi osui paikoin reitille, jolloin tarvittiin partiolaisen erätaitoja joukkion saamiseen kuivana purojen ylitse. Negatiivisena asiana vesi näyttäytyi ainoastaan viimeisenä vaelluspäivänä, jolloin koko päivän jatkunut sade motivoi tarpomaan lopun matkan mökille, jossa pystyttiin lopulta kuivaamaan varusteita. Erämaavaelluksen aikana koetut toisistaan poikkeavat vaelluspäivät ja monipuoliset ympäristöt olivat erilainen ja varmasti mieleenjäävä partiokokemus.

Kuva: Veikka Valtiala

Teksti: Veikka Valtiala

  

Korpikulkurien Kuulumisia Kuvin

13.5. Siililauman kevään viimeinen koloilta, syksyllä jatketaan! Kuvassa lippukunnassamme jo
perinteiseksi muodostunut suklaapeli.
Kuva: Erja Kuronen

12.5. Karhunpennut rakensivat majoja metsään. Hienoja tuli!
Kuva: Anni Pertta Saukkonen

7.5. Samoajat kävivät Kaavin Iloharjulla kokeilemassa ilma-aseita ampumaseuran ohjaajan Kari Leinon opastuksessa.
Kuva: Petra Mustonen

5.5. Lippukunnan kevätkokouksen yhteydessä pidettiin lupauksenantotilaisuus.
Kuva: Petra Mustonen