lauantai 5. huhtikuuta 2014

Kuumailmapalloprojektin loppuhuipennus: lentääkö vai eikö lennä?


Totuuden hetki alkaa olla käsillä. Olemme kokoontuneet Pikonniemeen lennättämään sanomalehtikuumailmapalloja. Ainakin vetäjiä hieman jännittää: entä jos ne eivät lennäkään? Pitkin kevättä on nähty vaivaa tätä varten. On leikattu, liimattu ja nidottu kolmen eri ryhmän voimin. Keli on aika tuulinen, mikä saattaa muodostua ongelmaksi. Tunnelma on silti toiveikas. Noutio raihuaa jo, jotta lennätyksen jälkeen saadaan paistaa makkaraa ja keittää pannukahvit. On aika aloittaa.


Kuva: Petra Mustonen

Miten sanomalehtikuumailmapallo sitten saadaan ilmaan? Neljästä suorasta laudasta naulataan tiivis putki, jonka pää sahataan viistoksi. Tulen voi tehdä telttakamiinaan tai muuhun vastaavaan, mistä sen saa johdettua puiseen putkeen. Palloa pitelemään tarvitaan riittävästi ihmisiä. Putki sytytetään sisältä tuleen, joten mukana kannattaa olla myös varakappale. Muuten laudat saaattavat palaa puhki...


Ensimmäinen yritys. Alussa kaikki vaikuttaa menevän putkeen...
Kuva: Petra Mustonen

Ensimmäinen yritys haihtuu savuna ilmaan, kirjaimellisesti. Kuumailmapallo nimittäin pääsee syttymään tuleen. No, partiolainenhan ei tästä masennu, eli eikun vaan seuraava pallo kehiin. Palloja kannattaa aina tehdä useita, sillä lennätys opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Sitä paitsi, ei tämäkään kuumailmapallo aivan hukkaan mene: ainakin nuorimpien mielestä palaminen tuntuu olevan melkein yhtä hauskaa katseltavaa kuin lentäminen.


Ensimmäinen yritys päättyi liekkeihin. Ainakin se paloi näyttävästi...
Kuva: Anni Pertta Saukkonen

Seuraavan yritys sujuu jo paremmin, ja kuumailmapallo on jo lähes lähtemässä lentoon. Juuri ratkaisevalla hetkellä kova tuulenpuuska kuitenkin puhaltaa pallon kasaan ja se repeää. Tyynellä ilmalla lennättäminen olisi muutenkin helpompaa. Vielä ei kuitenkaan ole aika lannistua. Uusi yritys!



Niin lähellä, mutta ei sitten kuitenkaan.
Kuva: Petra Mustonen



Jännitys tiivistyy sitä mukaa kun pallo täyttyy.
Kuva: Petra Mustonen

Kolmas kerta toden sanoo! Pallo nousee hetken rauhallisesti suoraan ylöspäin. Sitten se tarttuu tuulenpuuskan mukaan. Tyynellä kelillä se olisi voinut lentää pidemmälle, mutta vähät siitä. Se lentää!


Se lentää, se lentää!
Kuva: Petra Mustonen


Se onnistui! Tunnelma on varmasti yhtä korkealla kuin pallommekin.
Kuva: Anni Pertta Saukkonen


Mikä menee ylös, tulee myös alas. Lento jäi  ehkä vähän lyhyeksi, mutta ei se mitään. Hauskaa oli!
Kuva: Petra Mustonen

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Siililauma nikkaroi linnunpönttöjä

Nyt on juuri oikea aika keväästä asettaa linnunpönttöjä, ja Siililauma rakentelikin koloillassaan kolme hienoa pönttöä kolon ympäristöön ripustettaviksi. Näissä kelpaakin vaikkapa talitiaisen pesiä. Pönttöjen huollosta huolehditaan sitten partiovoimin: kerran vuodessa linnunpöntöt tulee puhdistaa. Nyt sitten laitetaan pöntöt paikoilleen ja odotetaan, että ensimmäiset asukkaat muuttavat sisään!


Näin tehdään linnunpönttö. Laurille iso kiitos avusta!

Hyvin onnistui reippailta sudenpennuilta nikkarointi.

No nyt on kololinnuille pesäkoloja ihan kolomme lähistössä!

Ohjelmapainotus 2014: Kuulun maailmalle!


Tänä vuonna kansainvälisyys on vahvasti esillä partiossa. Meidän lippukunnassammekin kansainvälisyysteema on näkyvillä: pari jäsentämme oli syksyllä tutustumassa Venäjän Karjalan partiotoimintaan, Karhunpentujen koloillassa oli keväällä mukana saksalaisia vieraita ja tulevana kesänä lippukuntamme nuoria on lähdössä WINGS 2014 -leirille Englantiin. 


Kansainväisyysteeman innoittamana pieni katsaus toiselle puolelle maapalloa: 
Australian Jamboree 2010.
 Long story short: kannattaa olla partiolainen!