lauantai 20. syyskuuta 2014

Polusta Kuksaan: ohjeita uuden jäsenrekisterin käyttöön

Partiolaisten vanha jäsenrekisteri Polku on poistumassa käytöstä, uusi rekisteri Kuksa on otettu käyttöön 2.6.2014. Niinpä kaikkien jäsenten tulisi rekisteröityä uuteen jäsenrekisteriin ja tarkistaa/täydentää sinne omat tietonsa. 



PartioID

Kuksaan kirjaudutaan PartioID-tunnuksilla. Ensimmäisllä kirjautumiskerralla on siis luotava jäsenelle PartioID

1. Siirry osoitteeseen https://kuksa.partio.fi
2. Valitse sivun alalaidasta Rekisteröidy


3. Tulet rekisteröitymissivulle. Tarvitset jäsennumeron, joka löytyy jäsenkortistasi. Sähköpostiosoitteen on oltava sama, joka oli käytössä myös Polussa. 


4. Hyväksy palvelun käyttöehdot ja valitse Jatka.
5. Tulet kohtaan, jossa kysytään kirjautumistapaa. Tässä vaiheessa ei suositella google-kirjautumista, vaan kirjautua kannattaa käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Käyttäjätunnus voi olla esimerkiksi etunimi+sukunimi. Laita salasana ylös jonnekin turvalliseen paikkaan, jotta et unohda sitä!
6. Viimeistele rekisteröinti. Nyt sinulla on PartioID-tunnukset, joilla voit tästä lähtien kirjautua Kuksaan!


Kuksa

Kun olet luonut PartioID:n, pääset kirjautumaan kuksaan sitä käyttämällä. Kuksa löytyy siis osoitteesta https://kuksa.partio.fi. Näin kirjaudut jäsenrekisteriin ja tarkistat omat tietosi:

1. Käytä luomasi PartioID:n käyttäjätunnusta ja salasanaa



2. Tulet varsinaiseen jäsenrekisteriin. Sivun vasemmassa laidassa näkyy oma nimesi, sitä klikkaamalla pääset omiin tietoihisi. Muuta/täydennä tietojasi kohdasta Muokkaa tietoja. Muista tallentaa tekemäsi muutokset!



3. Kirjaudu lopuksi ulos sivun oikeasta ylälaidasta.

Jos rekisteröitymisessä tai kirjautumisessa on ongelmia tai sinulla on muuta kysyttävää PartioID:stä tai Kuksasta, ole yhteydessä ryhmäsi vetäjiin tai lippukunnanjohtaja Lauri Valtialaan. Kysymyksiä saa toki laittaa myös tähän blogijutun kommentteihin. :)

maanantai 25. elokuuta 2014

Hankoon! Tiia osallistui suomenruotsalaisten Atlantis2014-piirileirille.

Kuva: Tiia Tuppurainen

Heinäkuun viimeisenä lauantaina lähdin KasmirinVadelmavenettä popitellen kohti Hankoa, suuntana suomenruotsalaisten partiolaisten piirileiri Atlantis2014.  Leirin ja sen ohjelman käyttökielenä oli luonnollisesti ruotsi, joten luvassa oli viikon intensiivinen kielikylpy. Onnekseni suurin osa noin 2000 osallistujasta ja ohjaajasta osasi myös suomea, joten pelkällä ruotsilla ei tarvinnut pärjätä koko aikaa.


Rapujalkapalloa.
Kuva: Tiia Tuppurainen
Viikon aikana kiersimme eri ohjelmalaaksoissa, joihin kuului muun muassa vesi-, action- ja kilpailulaakso. Pääsimme esimerkiksi purjehtimaan kilpaa, rakentamaan ison Angry birds -radan, tekemään jäätelöä metsässä, ratkaisemaan "murhaa" ja testailemaan kiipeilyratoja. Iltaohjelmiin kerääntyi koko leiri ja viimeisenä iltana paikalla oli esiintymässä Satin Circuskin. Leirimarkkinoilla taas tarjolla oli kaikkea hieronnan, kasinon ja salaattibaarien väliltä.

Satin Circus esiintyi viimeisen illan iltaohjelmassa.
Kuva: Tiia Tuppurainen
Lisäksi samoajien ohjelmaan kuului piirin virallinen Sten Nylander -partiotaitokilpailu, joka on selvästi vaativin alueen kilpailuista ja se kesti koko yön sekä seuraavan päivän. Perinteiden mukaan karttoja oli myös muokattu ja lähtöpiste oli kokonaan kartan ulkopuolella, mikä toi reilusti lisää haastetta pitkien välimatkojen lisäksi. Vaikka yksikään vartio ei ehtinyt maaliin asti, oli kilpailu kokemuksena mielenkiintoinen.

Teksti: Tiia Tuppurainen
Samoaja

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Samoajat ja vaeltajat lapissa

Kuva: Veikka Valtiala

Kesäkuun 8. päivänä yhdeksän samoajaa ja vaeltajaa lähti aamutuimaan viikon kestävälle matkalle Lappiin vaeltamaan erämaassa. Useita tunturihuippuja kiertänyt reitti alkoi Vaskojoen varrelta, ja yöpymispaikat sijaitsivat puron varrella, lammen rannalla sekä jokilaaksossa tunturin kupeessa. Neljän napapiirillä vietetyn vaelluspäivän aikana nähtiin monia ihmeitä joita Lappi kävijöilleen tarjoaa. Porolauma jäi tarkkailemaan vaellusporukkaa, kun leiri jätettiin pystyyn laaksoon, jotta useamman tunturin huiputtaminen onnistuisi helpommin ilman rinkkoja.

Kuva: Veikka Valtiala

Jo leiri itsessään oli mainitsemisen arvoinen. Telttojen edessä nousi huikea lumiseinämä tunturin rinnettä myöten, ja jokilaaksoon vesi saapui vähän matkan päässä lotisevasta vesiputouksesta. Tuntureita kiertäessä joka huipulta pystyi näkemään seuraavan määränpään sekä lähes silmänkantamattomiin joka ilmansuuntaan. Saatoimme nauttia huikaisevista maisemista useita päiviä yhteen menoon.

Kuva: Veikka Valtiala

Alueella oli myös kohtalaisesti vettä eri muodoissa, ja niitä pystyi käyttämään hyväkseen useilla tavoilla. Raikasta ja puhdasta juomavettä oli saatavilla lähestulkoon joka paikassa, lammissa pystyi peseytymään ja uimaan jos uskalsi kajota viileään veteen, ja eräänä iltana joukon kalastajat saivat taimenen suolammesta syötäväkseen. Samana iltana retkue paistoi nuotiolla lettuja pitkälle yöhön.

Kuva: Veikka Valtiala

Toki vesi osui paikoin reitille, jolloin tarvittiin partiolaisen erätaitoja joukkion saamiseen kuivana purojen ylitse. Negatiivisena asiana vesi näyttäytyi ainoastaan viimeisenä vaelluspäivänä, jolloin koko päivän jatkunut sade motivoi tarpomaan lopun matkan mökille, jossa pystyttiin lopulta kuivaamaan varusteita. Erämaavaelluksen aikana koetut toisistaan poikkeavat vaelluspäivät ja monipuoliset ympäristöt olivat erilainen ja varmasti mieleenjäävä partiokokemus.

Kuva: Veikka Valtiala


Teksti: Veikka Valtiala